lauantai 8. marraskuuta 2014

Kalvosinnapit

Tässä työssä harjoiteltiin lisää läpisahauskuviota ja juottamista. Nyt uudeksi haasteeksi tuli putken vetäminen hopealevystä ja saranan tekeminen.


Aluksi tehtiin kansipalat, joihin suunniteltiin itse läpisahauskuvio. Näistäkään kuvioista en täysin symmetrisiä saanut ja kulmien viimeistely neulaviiloilla oli vaikeaa.


Seuraavaksi teimme ikäänkuin toiset kansipalat, jotka juotimme noiden sahattujen alle. Lopuksi kuvio patinoitiin Blitzillä. Kuvio näytti kyllä hauskalta valkoisella oksidikerroksellakin, mutta päätin nyt patinoida miehisemmän lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Tässä työssä kaikki ei tosiaankaan mennyt niin kuin piti. Kerkisin jalustan (keskiosa) sahata muotoonsa ensin ja vasta sen jälkeen kävin nuo leimat iskemässä. Lopputuloshan oli se että toinen puoli vääntyi vinoon ja sitten täytyi yrittää viilata ne tasaisiksi ja samanlaisiksi.

Saranaviilalla tehtiin jalustaan ja pohjapaloihin urat saranoita varten, uratkin tuntui menevän aluksi vinoon, mutta suoristuivat lopulta.

Putken vetäminen oli aika hauskaa puuhaa. Ensin valssattiin hopealevyä ohuemmaksi ja leikattiin siitä tietyn kokoinen pala. Palan kärki muotoiltiin kolmioksi, jotta kärjestä voisi vetää pihtien avulla. Pala venyi todella pitkäksi putkea vetäessä. Pala muotoiltiin vähän kouruksi jo alussa, sitten sitä vedettiin teräslevyn lävitse jossa oli paljon eri kokoisia reikiä. Isoimmasta reiästä edettiin aina pienempään ja pienempään, kunnes lopulta putki oli 2,3mm paksu ja sauma oli ummessa. Putkea olisi pitänyt muistaa hehkuttaa siinä vaiheessa kun on pidentynyt kaksinkertaiseksi, mutta siinä kiireessä unohdin. Putki ei kuitenkaan murtunut yms.

Sitten juotettiin putket uriin ja pohjaosan putkesta sahattiin keskeltä pala pois jotta jalustan putki pääsisi siihen keskelle. Kartiokalvaimella putket tehtiin kartion muotoiseksi. Otettiin hopealankaa joka myöskin viilattiin kartioksi. Tehtiin ulompien putkien päihin viisteet niittausta varten.

Hopealanka työnnettiin putkien sisään ja katkaistiin niin että näkyviin jäi vain puoli milliä. No minähän jätin ainakin millin näkyviin molemmille puolille. Sitten kun aloin niittaamaan eli lyömään punsselin kanssa hopealankaa putken reijän päälle peitteeksi, kävi niin että toisen kalvosimen putkien saumat ratkesivat, koska hopealanka alkoi liikaa puskea sisältä. Ja lisäksi pohjapalat alkoi vääntyä kuperaksi, mutta sain ne onneksi muutamalla kumivasaran lyönnillä suoristettua.

Opettaja ehdotti että juotan kokonaan uudet putket ja laitan uuden langan putkien sisään. Porasin vanhaa lankaa pois ja päätin että minähän saan tämän vielä korjattua. Juotin putket uudestaan, juotos meni hyvin mutta pieni määrä juotetta päätti juosta pohjapalan päälle ja syövytti pienen kuopan pohjapalaan. Tätä kuoppaa ei kannattanut ruveta viilaamaan pois, koska pohjapalasta olisi tullut liian ohut.

Laitoin uuden langan ja niittasin sen. Viilasin niitit piiloon, niin että näyttää kuin siinä ei olisi mitään ja tein loppuhionnat ja kiillotukset.

Mustaa hopeaa oli taas ilmaantunut kansipalojen alle paljon, niin päätin hopeoida nämä. Hopeointi tapahtuu sähkön ja syanidin avulla. Koru ensin pestään ultraäänipesurissa tai ammoniakilla, jotta saadaan kaikki epäpuhtaudet ja rasva pois. Pesun jälkeen koruihin ei saa koskea sormin, ettei jää sormenjälkiä. Ensin korut ripustetaan rautalangan kanssa rasvanpoistoaltaaseen johon johdetaan sähköä. Koru alkaa poreilemaan. Tämän jälkeen huuhdellaan koru kahdessa eri altaassa, joissa on vettä. Sitten korut laitetaan rautalangalla roikkumaan syanidialtaaseen jossa on hopealevyn pala ja altaaseen johdetaan hieman sähköä, parissa minuutissa hopealevystä alkaa siirtymään hopeaa korun pintaan ja koru alkaa muuttua hieman sameaksi ja vaaleaksi, joskus jopa helmen valkoiseksi. Tämän jälkeen koru huuhdellaan vielä kahdessa vesialtaassa ja lopuksi kiillotusliinalla hangataan vaalea pinta pois, jotta saadaan kiilto taas näkyviin. Kuulostaa pelottavalta, mutta kuitenkin aika yksinkertaista. Ja opettajat pitää huolen ettei kukaan pääse itseään myrkyttämään.


Tähän projektiin meni paljon aikaa, mutta aika tyytyväinen olen lopputulokseen kuitenkin. Kiillotus onnistui jo vähän paremmin (lukuunottamatta sitä että koru lensi muutaman kerran kiillotuspöntön pohjalle saaden parit naarmut), kuitenkin pieniä naarmuja jäi näkyviin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ovat kultaa ;)