Seuraavaksi opettaja leikkasi valssatun levyn pieniksi paloiksi ja laittoi typpihappoliuos-astiaan liottumaan. Typpihappo alkoi kuohua ja liuottaa kuparia pois hopeasta.
Kun kupari on liennut, liuokseen lisättiin suolahappoa vähitellen, jolloin hopea ja kloridi yhdityivät hopeakloridiksi. Suolahappoa lisättiin kunnes hopeakloridia ei enää muodostunut. Lopulta lisättiin vettä, jotta liuos jäähtyy ja hopeakloridi laskeuttuu astian pohjalle. Hopeakloridi on valkoista, raskasta massaa. Liuos kaadettiin astiasta pois ja hopeakloridia huuhdeltiin vedellä. Kuvia en muistanut ottaa edellä mainituista vaiheista.
Seuraavaksi hopeakloridi pelkistettiin. Hopeakloridi laitettiin astiaan ja sen päälle kaadettiin suolahappoa sekä vettä. Sitten lisättiin sinkkilevyn paloja. Liuos alkoi kuumentua ja kuohua. Liuosta piti muistaa sekoitella koko ajan. Sinkin tarkoitus oli se, että kun sinkki koskee hopeakloridiin, syntyy heikko sähkökemiallinen reaktio, jonka johdosta hopeassa oleva kloori siirtyy sinkkiin ja hopeasta tulee puhdasta 999 hopeaa. Liuosta sekoitetaan niin kauan kunnes valkoinen hopeakloridi on hävinnyt ja pohjalla on harmaata hopeasakkaa. Hopeasakka pestään vedellä ja huuhdotaan vielä suolahapolla ja vielä näiden jälkeen pestään monesti.
Sitten puhdas hopeajauhe sulatettiin sulatusuunissa ja rakeistettiin. Rakeita on sitten helppo sulatella esim. valutöihin. Rakeistus tapahtuu valuttamalla hiljalleen sula hopea pitkään putkimaiseen astiaan jossa on paljon vettä ja vähän alkoholia. Alkoholi auttaa rakeista muodostumaan enemmän pyöreitä.
Ja tämmöinen määrä puhtaita hopearakeita saatiin aikaiseksi. Tämä oli kyllä mielenkiintoinen prosessi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat kultaa ;)