Opettaja sanoi tietävänsä minun olevan hyvä tässä kivenistutuksessa, koska olen niin rauhallinen. Tässä kun tarvitsee kärsivällisyyttä. Minusta tämä onkin mukavan tyyntä tekemistä.
Ensin sahasimme neliöt ja teimme sahalla urat ristin muotoon jotta saamme jokaiselle kivelle oman karsinan. Teimme kiville valoaukot ja alustavat sovitteet siksi, että pystymme sahaamaan pohjapuolelle pienet neliöt koristeeksi valoaukoille. Sen jälkeen teimme kiville sovitteet, kivien taulujen tuli jäädä metallin tasolle.
Kittipuikon kirjelakkaa lämmitettiin ja painettiin hopeaosa kiinni. Kun lakka oli jäähtynyt, ylimääräinen poistettiin kivien sovitteista palloporalla. Sitten päästiin istuttamaan.
Ensin nostettiin raekaivertimella rae-aihio kiven viereen, tehtiin tasokaivertimella raakaleikkaus eli viistettiin rae-aihion ympäri, jotta se tulee paremmin esiin. Pyöräytettiin raepunsselilla raeaihio palloksi kiven päälle ja sitten vain tasokaivertimella hieman kerrallaan jyrsimällä keskeltä nurkkaa kohti tehtiin kivelle kehys. Kehyksen tekeminen ei ollut helppoa, varsinkaan kulmien. Kulmaan olisi pitänyt tulla viivasuora viiste joka näkyy valaistuksessa mustana. Toisessa neliössä alkoi jo vähän ymmärtämään asentoja ja tekniikkaa, eivätkä kulmat olleet enää niin pyöreitä. Palkissa alkoi jo selvästi muotoutumaan kulmaviisteitä.
 |
Tässä on vasta nostettu rae-aihiot ja pyöräytetty ne palloiksi |
Kaksi neliötä ja yhden palkin tehtyäni opettaja ehdottikin yllätyksekseni tekemään pavé-istutusta kolmioon.
Pavé-istutuksessa eli kiveysistutuksessa ideana on että yksi rae pitää kahta kiveä paikallaan. Pavé-istutusta näkee usein runsaana kivirykelmänä ja korut onkin usein kuorrutettu kivillä. Lopputulos on ehkä liian diskopallomainen. Itse pidän enemmän siitä että pavéta on vain koristeena ja itse metallikin näkyy jossain kohti korua.
Pavéssa kivet istutetaan aivan vieri viereen, kivien uumat eivät kuitenkaan saa koskettaa toisiaan. Kun kiville on tehty sovitteet, jyrsitään raekaivertimella vielä sovitteiden väleihin urat joiden täytyy yltää kiven uuman alapuolelle. Tämä estää kivien osumista toisiin ja mahdollista lohkeamista kun rakeita painetaan. Tässäkin tehdään tasokaivertimella hyvin pieni kehys kiville.
Itse pidän tätä pavéta kauniimpana kuin neliömäistä raeistutusta.
 |
Siellä niitä pikkuisia palloja on kivien välissä |
Painoin nimittäin eka keskipallot loppuun saakka ja sitten ulommat. Ja tajusin erheen tietenkin vasta kun aloin tarkastelemaan kolmiota sivusuunnasta. Eihän siinä voinut muuta kuin nauraa ja miettiä opettajan reaktiota notkokiviin.
Tällaisessa pienessä osassa olisi pitänyt painaa ensin hieman keskellä olevia, sitten ulommaiset loppuun saakka ja vielä uudestaan keskimmäiset loppuun saakka. Isommissa koruissa kuulema täytyy tehdä näin kun minä olin tehnyt eli edetä keskeltä ulospäin.
En sentään saanut naurunsekaista palautetta kolmiosta vaan päin vastoin opettaja sanoi että hän tiesi kyllä että minä olen kivenistuttaja ja että tämä on todella hyvä ensimmäiseksi pavéksi. Ja sanoi että onneksi olen osannut ottaa maltillisesti ainesta pois kun olen tasokaivertimella jyrsinyt kehystä.
Seuraavaksi hän antoikin minulle tehtäväksi tehdä riipuksen/korvikset/sormuksen johon tulisi pavé-istutusta. Päätin tehdä kaksi pientä riipusta jossa tätä pavé-istutusta olisi vain osittain, ja korussa olisi selvästi nähtävissä myös metallipintaa.
Suunniteltujen riipusten päälle laitettiin kaksipuolista teippiä, jonka päälle mallattiin pieniä kiviä, jotta näkee suurinpiirtein kuinka paljon tarvitsee ja minkä kokoisia.
Sovitteiden ja valoaukkojen tekeminen ja mallaaminen oikeille paikoilleen olikin vaikeaa. Ei ollut muuta mahdollisuutta kuin tehdä jokaiselle kivelle valoaukot ja sovitteet yksitellen, jotta kivet saisi mahdollisimman lähelle toisiaan. Alkuperäinen kivien sijoitus suunnitelma oli siis vain hahmotelma. Sovitteita tehtäessä näkee lopullisesti kuinka monta kiveä koruun saa mahtumaan.
Sovitteiden tekeminen oli aika pitkäveteistä, varsinkin kun pienempien kivien palloporanterä toimi omituisesti ja nostatti kummallista pursetta metallipinnan päälle, minkä vuoksi pienten kivien paikalleen sovittaminen oli vaikeaa. Enkä viitsinyt mennä sillä hetkellä hakemaan opettajalta uutta kun hänellä oli toiset tunnit ja hyvin kiireisen oloista.
Loppujen lopuksi ekassa riipuksessa sovitteet menivät liian reunaan saakka ja toisessa sovitteet menivät liian kauas toisistaan. Hylkäsin siis molemmat riipukset romukoppaan. Tein pyöreätä riipusta seuraavaksi, siihenkin sovitteiden sijoittaminen oli vaikeaa ja kaiken kukkuraksi pylväsporakoneella poratessa poranterä päätti yhdessä kohtaa pyöräyttää itsensä hieman eri kohtaan mikä teki sen että sovitetta tehtäessä kivien väliin jäi pieni silminnähtävä rako josta valo paistoi läpi.
Ja 1,5mm kivien sovitteet menivät taas liian syvälle kun uusikin palloporanterä nostatti pursetta, jonka poistamisen jälkeen kivet sujahtivat todella alas. Rakeita painaessa tämä kävikin ongelmaksi kun rakeet eivät yltäneet niin alhaalla oleviin kiviin. Kävin pyytämässä opettajalta neuvoa, hän kehoitti kokeilemaan pienemmällä raepunsselilla työntäen samalla hieman vinoittain raetta pikkukivien päälle. Tällä tavalla pari raetta katkesi mutta tein uudet viereen. Lopulta melkein kaikki kivet olivat hyvin kiinni. Testasin vielä ultraäänipesurilla, onko jotkin kivet irti ja yksi ainut kivi pomppasi keskemmältä pois, laitoin sen takaisin paikalleen ja painoin pienemmällä raepunsselilla rakeet kiinnemmäksi. 1,5mm kivet ovat eri tasossa kuin 2mm kivet.
Meillä oli myös toisen opettajan pitämänä raeistutusta. Hänen kurssilla kokeilimme myös istuttamista toisin päin, eli tekemällä leikkaukset ensin ja vasta sitten kivet laitettiin sovitteisiin ja rakeet painettiin päälle. Kokeilimme myös pikaisesti paineilmakaivertimia.
 |
Eka; normaali-istutusToka; leikkaukset ensinKolmas; paineilmakaivertimella |
Tähän täytyisi todella paneutua jotta onnistuisi hyvin. Vaatii paljon aikaa harjoitella ja kärsivällisyyttä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat kultaa ;)