Kesä menikin melkein töitä tehdessä, olin varautunut tekemään töitä koko kesän mutta sainkin pitää kolme viikkoa lomaa kun kertyneet lomapäivät täytyi pitää pois.
Nyt onkin ollut pajapainoitteista tämä opiskelu, ilmeisesti kaikki teoriatunnit käydään eka vuonna. Ainut teoriatunti mitä meillä on nyt, on Rhino. Se on 3d-mallinnusta, ohjelmalla on todella kätevä suunnitella koruja kun siihen saa laitettua tarkkoja mittoja ja osat saa symmetrisesti. Ensin täytyy vain oppia käyttämään sitä ohjelmaa. Osaamme tehdä jo erilaisia yksinkertaisia koruja ja esineitä, jossain vaiheessa opetellaan piirtämään kivi-istutuksia ja vähän rendausta eli esityskuvan tekemistä.
Onkin mukava olla vaan pajalla ja keskittyä käsin tekemiseen. Tänä vuonna koitan pitää vähän rennompaa tahtia päällä, viime vuonna oli paniikkia että kerkeääkö korun tehdä määräpäivään mennessä valmiiksi vaikka aikaa oli riittoisasti. Tuli siis stressattua turhaan aikataulutuksen takia ja jätettyä kahvitauot välistä. Jos tulisi tarkempaa jälkeäkin kun tekee kaikessa rauhassa, kiireessä kun usein unohtuu asia jos toinenkin.
Ensimmäiseksi työksemme aloimme tekemään hopeista medaljonkia. Kaikki tekivät saman kokoisen koska meisti oli vain tietyn kokoinen. Koko on n. 34x28mm ilman lenkkejä ja saranoita. Aika isokokoinen siis. Omasta mielestäni turhan iso.
Työohjeissa oli vain pieni virhe mistä opettaja unohti mainita ajoissa, sisäsarjan olisi pitänyt olla 2,5mm eikä 2mm niinkuin ohjeessa. Leveämmällä sisäsarjalla olisi saanut tuon saranan melkein kokonaan sisälle piiloon. Jos olisin tuossa 2mm sisäsarjassa viilannut uran saranalle niin syväksi, olisi sisäsarjasta lähtenyt pala pois. En pitänyt ajatuksesta joten jätin saranan tarkoituksella ulommaksi.
Hopealevyt lyötiin meistissä kuperiksi ja niille tehtiin nuo sisäsarjat jotka juotettiin kiinni. Liimattiin osat vastakkain ja viilattiin ura saranalle. Vedettiin putkea saranaa varten ja tehtiin lenkit ja lukkolangat. Viilattiin kynsiviisteet jotta on helpompi avata kynsillä. Niitattiin kiinni ja kiillotettiin. Matkalla tietenkin aika paljon monenlaista viilausta.
Kynsiviisteet kiillottaessa hieman pienenivät, niistä olisi voinut tehdä isommat. Ja vasta kun olin niitannut saranan, huomasin keskimmäisen saranaputken olevan hieman liian pieni. Se hölskyi ulommaisten välissä. Ja tästäpä tietenkin johtui se että kun tämän laittaa kaulaan roikkumaan, kansipuoli roikkuu hieman alempana. Koitin säätää lukkolankaa mahdollisimman tiukaksi että pitelisi paremmin kantta paikoillaan. Ensi kerralla täytyy kiinnittää huomiota siihen että saranaputkien täytyy olla tosi naftit.
Kaulassa asiaa ei varmaan huomaa, koska huomio kiinnittyy ensin omaan järjettömän pyöreäksi vääntyneeseen naamaan joka peilautuu kannen pinnasta. Itsellä ainakin tuottaa vaikeuksia katsoa kun takaisin tuijottaa joku mutantti.
Olemme tehneet koulussa myös rintaneulamekanismeja ja raeistutusta. Niistä ensi kerralla.
