Nyt olen harrastanut korujen tekemistä... 2,5 vuotta! Ompas pitkä aika, kuvittelin että 1,5 vuotta sitten aloitin. Olen opetellut tämänhetkiset taitoni itse kirjoja lukemalla ja netistä tietoa etsimällä. Haaveilin käyväni kursseilla, mutta oli liian korkea kynnys lähteä sinne yksin. Nyt aion käydä kun ainakin muutamat luokkatoveritkin ovat menossa.
Koruharrastuksen löysin aivan vahingossa 2012 alkuvuodesta, kun netistä tuulikelloja etsiessä löysin ihmetyksekseni koruosia. Pari kuukautta mietin asiaa, että pystyisinköhän oppimaan tämän asian ihan itse ja lopulta päätin ainakin kokeilla.
Aloitin koruharrastukseni kasaamalla koruja erinäisistä koruosista (helmistä, vaijerista, korupiikeistä, nahkanauhoista yms), sitten jatkoin tekemällä linkit helmille itse metallilangasta. Löysin aina uusia ja uusia tekniikoita, joita oli pakko päästä kokeilemaan. Tein polymeerimassatöitä, emalointia ja koruhartsitöitä. Sitten aloin kiinnostumaan hopeasta ja koru- sekä jalokivistä ja aloin hankkimaan niitä varastoon. Kieputtelin hopealankaan helmiä ja opettelin tekemään lenkkejä ja niistä ketjuja. Seuraavaksi löysin hopeasaven, mitä oli myöskin päästävä kokeilemaan ja ihastuin materiaaliin heti. Sitten harkitsin kovasti juotostöiden aloittamista, että haukkaanko liian suuren palan jos yritän opetella sen itse. Jännittyneenä ja ahdistuneena aloin opetella, ja ensimmäisen juotoksen jälkeen hämmästyin että näin helppoako se olikin ja niin hirveästi kun sitä jännitin. Juotostöitä haluaisin nyt opetella enemmän, olen vain muutamat hopeasormukset juottanut ja yhden riipuksen tehnyt osittain sulattamalla hopeajäännöstä (hopealangan ja levyn palasia).
Viime vuonna päätin ensimmäisen kerran hakea opiskelemaan korujen tekemistä, hain silloin Korumuotoilijaksi Lahden AMK:hon, mutta en päässyt. Tänä vuonna hain Kultasepäksi Lahden Salpaukseen ja uudestaan Korumuotoilijaksi Lahden AMK:hon, mutta päätin jättää menemättä korumuotoilun pääsykokeisiin kun haluan opiskella enemmän tekniikoita ja käytäntöä kuin suunnittelemista. Katson sitten kultasepäksi valmistuttuani, jos vaikka haenkin korumuotoilu puolelle vielä.
Mutta opiskelu tuntuu todellakin erilaiselta ja mukavalta lähihoitaja opintoihin verrattuna. Luulen sen johtuvan siitä kun teemme enemmän käsillämme kuin luemme kirjoja tai monisteita, joka päivä tuntuu kuin tulisi taas jonkinnäköiseen askartelukerhoon. Tuntuu mukavalta olla muiden samanhenkisten ihmisten seurassa, jotka tykkäävät tehdä käsitöitä. Luokkahenkikin on paljon parempi kuin muutamilla muiden alojen opiskelijoilla.
No mitä me ollaan sitten koulussa nyt tehty? Olemme opiskelleet ammattikemiaa ja materiaalioppia, atk:ta, käyneet työkaluja läpi, tehneet sahaus- ja porausharjoituksia, harjoitelleet projektio-perspektiivioppia eli teknistä piirtämistä.
Nyt viimeisimpänä työnä teimme messingistä avaimenperät, työtä piti leikata, sahata, viilata, hio ja kiillottaa. Avaimenperään jäi harmikseni muutama naarmu, jota en tahtonut saada pois viilaamalla ja hiomalla. Tällä viikolla aloitamme tekemään hopeista paperiveitseä, jossa käytämme tekniikoita joita olemme harjoitelleet messinkiin. Sen kanssa täytyy olla tarkkana ettei jää naarmun naarmua!
 |
Porausharjoituksia messinkiin |
 |
Sahausharjoituksia messinkiin |
 |
Messinkinen avaimenperä edestä, viisteet ja takapuoli on kiilloitettu, etupuolesta tehtiin mattapintainen |
 |
Avaimenperä takapuolelta |
Saimme tilattua nahkaessutkin eräältä rouvalta, todella hienosti ja taidokkaasti on nämä tehnyt. Näitä tarvitsemme työpajalla jottei omat vaatteet likaannu tai kärsi erilaisista kemikaaleista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat kultaa ;)