Kolmas työssäoppiminen; Top Gold Oy

Tämä työssäoppimisjakso onkin hieman erilainen, teen työssäoppimisjaksolla koululla pari rästityötä, jotka jäivät kiireiseltä syksyltä (helmilukko ja prisuurikorvikset) ja meille tulee saksalaisesta kultaseppäkoulusta opiskelijoita pariksi viikoksi tutustumaan meidän kouluun. Olen siis melkein puolet ajasta koululla ja puolet työssäoppimispaikalla Heinolassa Top Goldilla.

1. viikko

Maanantai oli toinen pääsiäispäivä joten se oli vapaa. Tiistaina ja keskiviikkona olin koululla tekemässä helmilukkoa ja arviointikeskustelussa viime työssäoppimisen näyttöä koskien. Olisin halunnut tehdä helmilukon kullasta, mutta nyt ei ollut oikein varaa siihen niin päätin tehdä hopeasta. Pohjaosan jo sahasin ja juotin siihen palkkeja kieltä varten. Kaksi kieltäkin sahasin alpakasta, ensimmäinen oli pieni niin tein toisen joka on juuri nappeli, napsahtaa mukavasti.

Torstain ja perjantain olin Heinolassa Top Goldilla, kun yksi työntekijä oli tullut kipeäksi ja tarvittiin apua lyyrapinssien juottamisessa. Niitä oli kuulema tilattu 4500 kappaletta joista vielä 800 oli juottamatta. Osat oli valmiiksi prässätty, minä vain juotin neulat ja koukut paikalleen. Toiset työntekijät hoitivat osien leimaamisen, hapottamisen, kiillottamisen ja neulan kiinnilaittamisen. Ohjaajani Tommi juotteli näitä myös muiden töidensä lomassa. Laskeskelin että sain juotettua näitä yhteensä n. 600kpl. Oli perjantaina vas. käden peukalon ja etusormen välikin ihan turvoksissa, kipeä ja punainen kun vähän raskaampaa juotospistoolia piteli koko päivän kädessä. Perjantai oli vähän lyhyempi päivä, niin asetin itselleni tavoitteeksi että täytyy saada juotettua se 300kpl niitä, ettei jäisi kovin paljoa Tommille enää maanantaina juotettavaksi. Ja sainkin juotettua juuri ja juuri sen 300kpl kun työpäivä päättyi. Torstaina en kovinkaan tarkkaan laskenut paljonko juotin, mutta luulisin että suurinpiirtein 300kpl sain silloinkin tehtyä.

Sovimme Tommin kanssa että seuraavat pari viikkoa teen koululla rästitöitä ja sitten tulevatkin heti perään saksalaiset pariksi viikoksi koululle. Ja saksalaisten jälkeen menen taas takaisin työssäoppimispaikalle.

585 keltakultaisia lyyrapinssejä

2. viikko

Tämän viikon olin koululla tekemässä rästejä eli helmilukkoa ja prisuurikorviksia.

Helmilukon sain valmiiksi, tekemiseen meni n. 21,5h. En laittanut aikoja ylös vaan heitin vain arvion.
Se tulikin yllättävän nopeasti valmiiksi, luulin että lukon kielen kanssa säätämiseen menisi paljon aikaa. Ensimmäinen kieli oli liian pieni juottamieni palkkien sisäpuolelle, joten otin siitä mallia kun tein kaavan isompaa kieltä varten.
Suunnittelin helmilukon rhinolla ennen valmistusta, jotta ymmärtäisin lukkomekanismin paremmin.

Prisuurikorviksiakin jo aloittelin vetämällä hopeatankoa 2,6mm vahvuuteen ja taivutamalla sen kuvassa näkyvän muotoon. Sen jälkeen viilasin neulaviiloilla syvennykset saranamekanismia varten. Tein myös jo vastakappaleetkin sahaamalla ja viilaamalla uran johon nuo kuvassa olevat pystykappaleet istuu. Toisen vastakappaleen sahasin uudestaan kun tuli hieman väljä, uuden sahatessa menikin paljon vähemmän aikaa kun tiesi jo mitä teki.

Ensi viikolla jatkan prisuurien tekemistä koululla.

3. viikko

Viikko meni koululla prisuurikorviksia tehdessä. Aika hyvälle mallille jo sain, osat on valmiit, juotettu, hopeoitu ja kiillotettu. Cubic zirkonioille täytyy vielä loput sovitteet tehdä ensi viikolla, sitten istuttaa ne rakeilla ja istuttaa hematiitit kehysistukoihin. Ja sen jälkeen täytyy vielä niitata sarana sekä tehdä loppukiillotukset.

Ensi viikolla tulevat myös saksalaiset kultaseppäopiskelijat meidän koululle pariksi viikoksi tutustumaan ja tekemään kanssamme suomalaisen korun. Meidät jaetaan pareihin ja sekä suomalainen että saksalainen tekevät oman suomalaisen korun.

Tarvittavat osat

Mallailua

Sovittelua

4. viikko

Tällä viikolla saksalaiset kultaseppäopiskelijat saapuivat tutustumaan kouluumme pariksi viikoksi. Ensimmäiset päivät menivät suunnittelussa kun saksalaiset opiskelijat tekevät suomalaistyylisen korun ja me suomalaiset teemme heidän kanssaan parinaan suomalaisen korun joihin on saksalaisista suunnittelijoista otettu inspiraatiota. Korujen tuli olla jollain tapaa samanhenkisiä.

Meidän saksalaiset parit totesivat ettei saksassa ole niin paljoa kuuluisia suunnittelijoita kuin suomessa. Ja että saksalainen muotoilu on aika yksinkertaista. Saksalaiset opiskelijat suorittavat opintosa oppisopimustyyppisesti eri pajoissa, ja siellä he saavat tehdä yleensä aika yksinkertaisia koruja. Toinen saksalainen kertoi että esimerkiksi kun firma julkaisee esitteen jossa on uutuus- koruja, ne näyttävät silti ihan samalta kuin aiemminkin tehdyt korut. Tämän takia saksalaiset olivat innoissaan päästessään tekemään meidän koulullamme jotain erilaista ja monimutkaista.

Meidän molemmat saksalaiset parit päättivät tehdä manttelisormukset, he eivät olleet ikinä tehneet sellaisia. Silti homma näytti sujuvan todella hyvin ja nopeasti. Työtahti oli selvästi kireämpi kuin meillä. Kivenistutuksia nämä saksalaiset eivät myöskään olleet tehneet. Osa heistä kuitenkin koetti sitäkin. Ja osa mekanismeja, koska niitäkään he eivät olleet päässeet tekemään. Heillä oli myös joitain kursseja samalla, esimerkiksi emalointia.

Toinen meidän saksalaisista pareista päätti tehdä manttelisormuksen susi-teemalla ja toinen puu-teemalla. Susi-teema vaihtui kuitenkin myöhemmin siihen että sudenpään sijasta hän halusi laittaa mahdollisesti jonkinlaisen kapussihiontaisen kiven manttelisormuksen päälle.

Itselle tehtävänanto oli vaikea, koska se oli aluksi hyvin sekava enkä oikein tiennyt mitä haettiin. Saksalaisissa koruissa kivenistutus on yleensä tehty jänniteistutuksella ja kiviä on yleensä vain yksi kirkas. Tätä jänniteistutusta halusin ehdottomasti kokeilla ja yhteneväisyyttä saksalaisten pariemme koruihin halusin tuoda oksakuviolla, jonka päätin etsata.

Ensin tein testisormuksen, jonka kaava oli suurinpiirtein sama kuin varsinaisessa työssä. Testasin kuinka ison kiven voin istuttaa 2mm levyyn ja kuinka jänniteistutus oikein tehdään. Tämän jälkeen sahasin uuden kaavan hieman paksummasta hopealevystä ja valotin piirtämäni oksakuvion levyyn. Laitoin levyyn kuitenkin liikaa lakkaa minkä takia valotus ei aivan onnistunut joten lopuksi vielä raaputin kuvion paremmin esiin etsausta varten. Saksalainen parimme innostui myös todella kovasti fotoetsaamisesta ja halusi tehdä myös manttelisormukseensa oksakuviota sivuille.

Samalla tein myös prisuureihin kivenistutusta kun jouduin odottamaan etsaamista ensi viikolle.

5. viikko

Tämä viikko meni saksalaisten kanssa koruja valmistaessa. Maanantaina etsasin kuviot sormusaihiooni ja pyöristin aihion sekä juotin kiinni muotoilua varten. Kuviot olivat sen verran syvät etteivät ne venyneet kun pyöräytin aihion sormuksen muotoon ja muovivasaralla vähän paukuttelin. Tämän jälkeen kiillotin ja kultasin sormuksen.

Kalvolle tulostettu kuvio valotettu hopealevyyn,
jouduin raaputtamaan kuviota vielä paremmin esiin lakasta

Typpihapossa etsattu kuvio

Seuraavina päivinä tein kultauksen vielä pari kertaa, sahasin rungon auki, istutin isomman kuutiollisen zirkonian jännitteellä ja pienemmälle tein tiukan kanavan, jota pitkin pujotin kiven paikoilleen. Yritin käsitellä pinnat satiinilaikalla, mutta se vei kultauksen myös oksista, sen takia jouduin kultaamaan useaan otteeseen. Lopulta käsittelin vain hienolla filssillä ulkopinnan.

Olen sormukseen tyytyväinen, vaikka sauman paikka olisi pitänyt suunnitella kyllä alas eikä ylös tai saumasta olisi pitänyt suunnitella vino eikä suora. Mustahopea myöskin oli noussut uudestaan sormuksen pintaan, enkä voinut ulkopintaa filssata kauheasti, koska kuviot olisivat kärsineet.
Oli mukava tehdä kaksivärinen koru ja päästä kokeilemaan kahta uutta istutustyyliä.

Tein myös prisuurikorvikset valmiiksi, minä vielä vähän siistin niitä vapun jälkeisenä maanantaina.

6. viikko

Maanantaina olin vielä koululla vähän siistimässä prisuurikorviksia ja lunastamassa ne. Tein samalla itselleni myös työkaluja smirgelin äärellä.

Tein uuden onglette-kaivertimen, pukinsorkka-istutuspainimen ja kaksi pakotus-/niittauspunsselia sekä tasoitin valmiiden kaivertimien puunuppeja nauhahiomakoneella jotteivat pyörähdä pöydältä lattialle ja rikkoonnu.

Pukinsorkka, onglette-kaiverrin, neliöimäinen ja pyöreä pakotus-/niittauspunsseli

Tiistaina menin takaisin työssäoppimispaikalle Heinolaan. Ohjaajani sulatti kultaa palkiksi ja minä tein siitä ohutta lankaa. Juottelin myös keltakulta ja valkokulta tappeja erilaisiin istukoihin sekä pohdiskelin näyttöä yhdessä ohjaajan kanssa.

Keskiviikkona juotin riipuslenkkejä kiinni riipuksiin, suurensin valusormuksia ja korjasin neljä asiakkaiden kultaketjua, sekä pääsin tekemään paineilmakaivertimella viisteitä sormuksiin joihin ohjaajani oli istuttanut timantteja rakeilla.

Tästä kultasormuksesta irroitin rikkinäisen timantin ja istutin paikalle ehjän

Istutin timantteja valkokultarivisormukseen

Istutin timantin kultasormukseen niin että
painoin istutuspainimella sormusrungon materiaalin kiven päälle,
joka nökötti pienen putken päällä

Ilmanpainekaivertimella tein viisteitä valkokultasormuksiin
joihin ohjaajani oli istuttanut timantit rakeilla

Valmiit viisteet

Keltakultaisen cordell-ketjun korjaus

Keltakultaisen papuketjun korjaus

Torstai olikin vapaa kun oli helatorstai. Perjantaina muutin valusormusten kokoja ja juotin valkokultaisen istukka-aihion keltakultasormukseen. Laserilla myös vähän korjailin istukan kynsiä. Istutin timantteja sormuksiin, kun ne oli saatu oikean kokoiseksi ja siisteiksi.

Valusormusten koon muutokset, laaserointia ja timanttien istutusta

Sovimme ohjaajani kanssa että ainakin ensi maanantain teen hommia kotoa käsin. Jyrsin vahasta riipusta, joka mahdollisesti olisi myös näyttöni.

7. viikko

Maanantain ja tiistain tein töitä kotoa käsin. Jyrsin vahasta moottoripyörää, joka valettaisiin lopulta kultaiseksi. Aluksi tein vähän ns. taustatyötä ja katselin netistä videoita erilaisista vahan kaivertamistekniikoista ja niistä inspiroituneena kävin ostamassa Clas Ohlsonilta veitsisetin (kirurginveitsen tyylisiä) ja kovametallijyrsin setin. Sitten vain veistelin, kaiverrin ja jyrsin kuviota hiljalleen esiin.
Vielä pitäisi etupyörää muotoilla ja kuvioida toinenkin puoli, pyöristellä muotoja ja tehdä kuvioita, tehdä ohjassarvet, kolmiolenkki ja suunnitella voisiko pieniä timantteja istuttaa johonkin.
Ainakin ensi maanantain teen taas kotosalla tätä vahamotskaria, jotta päästäisiin pian valuhommiin, kun työssäoppimista ei ole paljoa enää jäljellä.

Keskiviikkona menin takaisin työssäoppimispaikalle ja sainkin tehtäväksi tehdä hopeisen lippalakki-pinssin kumimuottia varten. Kumimuotin avulla siitä tehtäisiin iso liuta pinssejä Hartolan Golf firmalle. Lippikseen piti kaivertaa teksti Hartola 2016. Kaivertamisen tein paineilmakaivertimella, jolla en ikinä aiemmin ollut kaivertanut tekstiä. Ainoastaan muutaman kerran tehnyt viisteitä raeistutuksille. Harjoittelin jonkin aikaa kaivertamista levyyn, mutta eihän se sama asia ollut kuin kaivertaa kaarevaan kappaleeseen. Lippaosan kaivertaminen oli vaikeaa kun lippiksen kupoliosuus oli koko ajan edessä. Hermotkin meni pariin otteeseen o-kirjainta ja nollaa tehdessä. Kauhean syvään en uskaltanut tekstejä tehdä kun pelkäsin pilaavani koko esineen. Ohjaaja kyllä vakuutteli että lippalakki on hyvä.

Kun lippis oli valmis teimme siitä kumimuotin ja testasimme että muotti toimii ja toimihan se. Täytyy vain toivoa että kaiverretut tekstit näkyisi myös valetuissa malleissa.

Lippiksen jälkeen laitoin hopeisiin sormuksiin raeistutuksella kiviä ja tein viisteet paineilmakaivertimella. Sovitteet meni turhan syvälle ja homma oli aika vaikeata, eikä lopputuloskaan miellyttänyt minun silmääni millään tavalla. Kivet vielä irtoilivat kiillottaessa ja olivat vinossakin, niitä täytyi koittaa painaa suorempaan ja istuttaa tiukemmin, missä olikin aikamoinen homma kun kivet olivat tosiaan turhan syvällä.
Tein myös valkokultaiseen valurivariin koonmuutoksen ja istutin timantit.

Sitten pääsinkin sulattamaan hopeaa pari kertaa ja valssaamaan sekä vetämään niistä kahta eri paksuutta olevaa lankaa. Lankaa tarvittiin hopeisiin shampanjavispilöihin joita oli tilattu vissiin 50kpl.
Lanka suoristettiin siihen tarkoitetulla sähköisellä laitteella ja ohuemmasta langasta pätkittiin jalkaprässillä sopivan mittaisia pätkiä jotka taivutettiin keskeltä.
Paksumpiin lankoihin juotettiin pohjapala ja nappi sekä valmiita valusta tulleita kivi-istutuksia.
Vielä pitäisi liimata ohuemmat langat paksun kiviosalla varustetun langan juureen ja kasata putkiosa jonka sisään vispiläosa menee.

Shamppanjavispilä

8. viikko

Maanantain ja tiistain tein kotona vahamoottoripyörää valmiiksi. Keskiviikkona kolvasin työssäoppimispaikalla osaset yhteen ja tein valukanavat. Tämän jälkeen moottoripyörä ja kolmiolenkki lähetettiin valuun, josta se tulee ensiviikolla takaisin. Toivotaan että valu onnistuu hyvin.
Moottoripyörä valetaan 585 kultaan, vahakappaleet painoivat noin 1,61g, tämä kerrotaan 13,5:llä niin tiedetään suurinpiirtein paljonko se painaisi 585 kullassa. Tämän pitäisi painaa siis vajaa 22g.
Jos valu onnistuu, ajattelin tehdä tästä itselleni kumimuotin.

Työkalut joita käytin vahan muotoilussa

Loppuviikon tein valusormuksiin koon muutoksia ja istutin timantteja. Jatkoin myös shamppanjavispilöiden tekoa ja pujotin mitaleihin nauhoja.

9. viikko

Tällä viikolla olen tehnyt samanlaisia sormuksia kuin aiemmilla viikoilla eli valkokultaisiin valusormuksiin tein koon muutoksia ja istutin timantteja. Juottelin myös hopeisia ketjukorviksia joihin laitoin lasikiviä kiinni. Juotin myös kultaisia kukkatappikorviksia ja jatkoin shamppanjavispilöiden tekoa.

Valkokultaisia sormuksia timanteilla

Hopeisia ketjukorviksia

Ketjukorviksiin lasikivien laittoa

Valmiita shamppanjavispilöitä

Keskiviikkona moottoripyöräkin tuli valusta ja sain sen siistittyä ja kiillotettua, arvioimme sen ohjaajan kanssa minun näyttönäni. Valmis moottoripyörä painaa 23,3g, edellä mainitun laskukaavan mukaan paino olisi ollut noin 21,74g plus pyöreä lenkki. Kirjan mukaan (mistä kaavan otin; Matti Hyvärinen ja Tomi Hyvärinen Korujen valaminen vahamalleista) kaava olikin suuntaa antava, koska erilaiset vahatkin vaikuttavat asiaan.

Valmistusprosessi

Kun riipus oli valmis ja siistitty, teimme siitä minulle vielä muotin ja pursotin muutaman vahakappaleenkin muotilla itselle talteen.

Muotti ja vahakappaleita

10. viikko

Viime viikonloppuna tein yhden vahalätkän, kun työssäoppimisohjaajani isä pyysi jos voisin sellaisen hänelle kaiverrella kun tekemäni motskari oli niin hieno ja se tuntuu käyvän minulta niin näppärästi. Hän näytti minulle kartan lapsuusajan maisemistaan ja selitti tarinat sekä mitä elementtejä kartasta ja lapsuusajan harrastuksistaan halusi lätkään. Lätkästä piti tehdä 18mm kokoinen ja kukin osio piti olla syvennettynä niin että reunat ja keskellä oleva ristikko on ylempänä.
Hän aikoi tehdä lätkälle vielä kehyksen kunhan se on valettu ja tämän jälkeen hän tekee siitä muotin ja valaa niitä useita kappaleita, koska hän oli luvannut lapsuudenajan ystävilleen tehdä tällaiset korut kesäksi.

Vahalätkä lapsuusajan muistoista;
talot joissa kaikki lapset asuivat,
kasvimaa jossa poltettiin nuotiota,
lentopallokenttä jonka laidalla olevalla isolla kivellä odoteltiin vaihtovuoroa
sekä uimaranta

Maanantai ja tiistai meni keltakultaisiin ja valkokultaisiin sormusrunkoihin timantteja istutellessa ja valusormusrunkojen kokoja muuttaessa. Muutaman riipuslenkinkin juotin lyyriin, leijoniin ja risteihin. Olkavarren luut oli aika kovilla, vaikka lihaksienhan se työ pitäisi tehdä.. Kämmenessäkin on raepunsselin nupin muotoista kovettumaa ja kerran työssäoppimisen aikana sain mahtavan krampin käsivarteen ja sormiin. Että istuttamaan on päässyt paljon ja se on hyvä. Varsinkin kun on päässyt istuttamaan timatteja, niitä kun en ennen tätä työssäoppimista ollut istuttanut kuin muutamia hiertämällä edellisessä työssäoppimispaikassa.

Minun suunnittelemat lippiksetkin (golf firmalle) olivat tulleet valusta ja oli minun tekemät harakanvarvas paineilmakaiverrukset pysyneet, niin ei tarvinnut minun kaivertaa uudestaan.

Mun suunnittelemat lippikset

Tähti-istutus,
sakarat oli tehty jo valmiiksi

 

Kyseessä ei ole musta timantti, vaan timantin alla on nokea laaseroinnin jäljiltä
joka lähtee kyllä pesussa

Juotosten, hapotusten, magneettikiillotuksen ja kivenistutuksen jälkeen näyttää tältä

Ja kiillotusten jälkeen näyttää jo paljon säihkyvämmältä

Tänään keskiviikkona oli viimeinen työssäoppimispäivä ja sainkin sen vapaaksi, kun ei ollut kauhean paljoa tehtävää, ainakaan sellaista mikä olisi ollut kiirellistä. Säästyi vähän bensarahaakin.
Päivä meni sitten kotona helteessä kotiaskareita tehdessä, puutarhaa hoitaessa ja jätskiä aurinkotuolissa mutustellessa. Tämä vilukissakin pääsi vihdoin käyttämään shortseja kun tuli kunnon helle, varjossa 25 astetta! Toivotaan sopivan lämmintä hellekesää! B-)
Huomenna koululla käydään vielä näytönarviointi ja syksyyn liittyviä asioita läpi. Perjantaina on kevätjuhla ja sitten alkaa virallisesti kesäloma (lue kesätyöt).

Toinen työssäoppiminen; Kultasepäntalo Marjut Viitanen

Nyt alkoikin työssäoppiminen taas pitkästä aikaa, eräs luokkakaverini on kanssani samassa paikassa työssäoppimassa. Olikin hassua mennä pitkän joululoman jälkeen suoraan työssäoppimaan, suurin osa joululomasta kun tuli tehtyä muun alan töitä niin aivot olivat jotenkin nollautuneet kultasepänhommista. Ensimmäiset päivät menivätkin vähän tahmeasti ennen kuin pääsi työntouhuun kiinni.
Kirjoittelen tämän postauksen loppupuolelle aina uudet kuulumiset työssäoppimisjaksolta.

1. viikko

Ennen töiden aloittamista tutustuimme työkaluihin, työskentelytiloihin ja myrkkyihin. Ensimmäiseksi työksi sain muutostyön, asiakas oli tuonut vanhat kalvosinnapit, joista halusi tappikorvikset. Irrotin helmet, sahasin ja viilasin kalvosinnappien päälliset hieman kapeammiksi ja juotin tapit paikalleen, sitten kiillottelin sekä putsasin ja laitoin helmet takaisin paikalleen.

Asiakastyö; kalvosinnapeista tappikorviksiksi, materiaalit hopea, kulta, helmet

Irrottelin vanhoista koruista timantteja

Marjut Viitasen omaa mallistoa; irroittelin aiemmin tehdyistä kaulakoruista, rannekoruista ja tappikorviksista kolmionmuotoiset riipusaihiot ja kasasin niistä pitkän kaulakorun Marjutille tulevia häämessuja varten

Marjut Viitasen omaa mallistoa; 3D-tulostuksesta tulleet hopeiset sormukset, Marjut suunnittelee osan koruista Rhino nimisellä 3D-mallinnusohjelmalla ja tilaa suunnitelmistaan metalliin tulostetut kappaleet 3D-tulostuksia tekevältä firmalta

Sama sormus viilattuna, filssattuna, kiillotettuna ja kivet hierrettynä. Näitä sormuksia on kaksi, joten minä sekä luokkakaverini saatiin tehdä molemmat näitä. Tämä minun tekemä sormus rodinoitiin ja luokkakaverin tekemä kullattiin. Luokkakaveri rodinoi tämän.

Ja minä kultasin hänen tekemänsä sormuksen samalla kun kultasin muita sormuksia. Nämä sormukset ovat mallikappaleita, sen takia molemmat ovat hopeisia ja toinen päätettiin kullata, jotta asiakas näkee miltä kyseinen malli näyttäisi kultaisena

Marjut Viitasen omaa mallistoa; 585 kultainen ruususormus. 3D-tulostuksessa pintaan tulee pieniä juovia ja saattaa tulla vajoumia ja koloja, kuten tässäkin sormuksessa oli. Isoin vajouma täytettiin juottamalla kultapallo kuoppaan ja sen jäkeen viilattiin ja filssattiin tasaiseksi.

Sormus siistimisen ja kiillotusten jälkeen. Istutin tähän ruskeita timantteja hiertämällä, timantit istutettiin tarkoituksella eri kohtiin jokaisessa ruusussa jotta sormus olisi eläväisemmän näköinen.

2. viikko

Alkuviikon siivosimme luokkakaverin kanssa kaikki vitriinit sekä putsasimme kellastuneet korut rasvanpoistoliuoksella. Järjestelimme korut oman näkemyksemme mukaan takaisin vitriineihin.

Tämän jälkeen korjasin asiakkaan kultaisen bismark-ketjun, josta yksi 8-lenkki oli katkennut kahdesta kohtaa.

Asiakastyö; Kultaisen Bismark-ketjun korjaus

Tein myös muutostöitä toisen asiakkaan tuomiin hopeisiin aterimiin ja ottimiin. Hän halusi niistä roikkuvat, jotta voisi rakentaa niistä mobilen. Osaan juotin lenkit, osaan tein reiät varteen ja osassa taivutin varret taakse isoksi lenkiksi. Aterimet olivat aivan mustia, koitin rasvanpoistolla saada kirkkaaksi mutta olivat niin paksussa patinakerrostumassa ettei lähtenyt. Lopulta kratsaamalla sain hopean värin takaisin esiin.

Marjut teetätti sorvaten parit titaani sormusrungot, joita minä sitten siistin filssaamalla ja mattalaikalla. Sitkeää materiaalia, filssaamiseen meni paljon aikaa. Sisäpuolia ei ole siistitty vielä täydelliseksi, koska asiakkaat jotka nämä tilasivat tulevat vielä sovittamaan näitä.

Titaanisormusrungot

Aloin loppuviikosta tekemään tilaustyötä, asiakas haluaa valkokultaisen T-riipuksen kivellä ja nahkanauhaan 585 keltakultaiset päädyt ja lukot. Marjut näytti meille valkokullan sulattamisen ja minä sulatin 585 keltakultaa. Valssasin materiaalit tarvittaviin vahvuuksiin ja aloitin jo keltakultaisten päätykappaleiden kasaamista ja juottamista. Meillä on käytettävissä Rasmussenin ja Sargentan kulta-juotteet, jotka tunnostavat vaikeilta, eivät meinaa millään juosta vaan jäävät helposti puuromaiseksi. Kappaleen joutuu hehkuttamaan pehmeällä liekillä täysin punahehkuiseksi että lähtee jotenkuten juoksemaan. Päätykappaleisiin tulee ainakin neljä juotosta, joten jännittää vähän kuinka saan kaikki juotettua näillä juotteilla.
Koululla kun meillä on käytössä koulun oma tekemät juotteet, jotka juoksevat todella helposti.

3. viikko

Maanantaina sain kuulla että asiakas joka halusi nahkanauhalle keltakultaiset päätykappaleet, oli ilmoittanut sittenkin haluavansa päätykappaleet valkokullasta. Olin saanut keltakultaiset päätykappaleet jo juotettua osittain. Täytyi tilata lisää valkokultaa ja sitä odotellessa aloittaa seuraavaa työtä. Sama asiakas halusi myös valkokultaisen T-riipuksen timantilla. Marjut oli piirtänyt Rhinolla ns. kaavan, jonka avulla sahasin valssaamastani valkokultalevystä suunnitelmien mukaisen riipuksen. Timantin istutin hiertämällä.

Tilaustyö; 585 Valkokultainen T-riipus hierretyllä timantilla

Kun sain lisää valkokultaa, valssasin sen sopivan paksuiseksi ja aloin valmistamaan päätykappaleita uudestaan. Oikeastaan oli hyvä, että pääsin tekemään ne toisen kerran, nykyiset näyttävät jo paremmalta kuin keltakultaiset kun tiesi jo niksit ja konstit.
Perjantaina irroittelin timantteja, oli niin tiukkaan istutettu että meinasi olla jo sormet rakkuloilla ja kipeinä niitä kaivertimen kanssa irroitellessa.

Asiakastyö; 750 valkokultaisesta prisuurilukkokorviksesta tarvitsi irrottaa kaikki timantit. Asiakkaalla on muitakin koruja joista on halunnut timantit irroitettavan. Hän haluaa jossain vaiheessa korun, jossa nämä irroitetut timantit ovat istutettuina. Kivien irroittamiseen kaivertimella meni yli kolme tuntia, oli istutettu niin tiukkaan.

4. viikko

Tällä viikolla jatkoin valkokultaisten nahkanauhalle tulevien päätykappaleiden valmistusta. Kun sain juotettua toiseen raidan, todettiin keskiviikkona että kulmat ovat liian pyöreät, niistä olisi pitänyt kuulema tulla kulmikkaammat. Minun olisi pitänyt saada nämä päätykappaleet valmiiksi perjantaihin mennessä jotta ne olisi voitu laittaa kaivertajalle yhdessä muiden töiden kanssa.
Kulmista ei saanut enää oikein viilamalla enää teräviä, kun ainevahvuus oli muutenkin jo ohutta. Niimpä minun täytyi aloittaa vielä kolmannen kerran alusta. Nämä kolmannet minun täytyy saada viimeistään 10.2. valmiiksi kaiverrukseen, koska asiakas tarvitsee nämä viimeistään 12. päivä.

Ensimmäiset päätykappaleet

Toiset päätykappaleet, joista tuli liian pyöreä kulmaiset

Sain juotettua kolmannet päätykappaleet, raitoja ja lenkkejä en vielä ehtinyt juottaa perjantaina, kun meni viilaamiseen aikaa. Kulmista kun täytyi saada kulmikkaat ja koko kappaleesta suora. Ainevahvuus meni hieman ohuemmaksi kuin mitä piti sivuseinissä, mutta nyt kulmat ovat ainakin terävät ja suorat. Kyllähän se hieman mieltä raastoi, kun näki että sivuseinät menivät vähän ohuemmaksi kuin muut.

Keskiviikkona tein istukka-aihion viimeviikolla tekemääni hopeiseen leveään puolipyöreään sormukseen. Kuvaa en muistanut vielä ottaa. Sormusta täytyi myös hieman vielä suurentaa ja asiakas kävi kokeilemassa että on sopivan kokoinen ja katsomassa miltä näyttäisi kun kiven istuttaa kehysistutuksella sormusrunkoon.

Maanantaina sitten juottelemaan raitoja kolmansiin päätykappaleisiin, nyt juottaminenkin sujuu vähän paremmin kun perjantaina sain ohjeistusta että valkokulta kappaletta pitää lämmittää todella paljon, vielä senkin jälkeen kun se hehkuu kirkkaan punaisena. Sillä tavalla juotteet lähtevät paremmin juoksemaan. Valkokultaa kun ei saa juotospillillä sulamaan, ainoastaan saattaa ehkä skrymppaantua. Valkokullan sulattamiseen tarvitaan omanlainen pilli ja kahdet kaasupullot (toisessa kaasua ja toisessa happea).

5. viikko

Maanantain ja tiistain tein valkokultaisia nahkanauhan päätykappaleita ja sainkin ne valmiiksi tiistaina, joten ehtivät kaiverrukseen ajallaan.

Tilaustyö; 585 valkokulta, päätykappaleet turvaketjulla nahkanauhalle

Sen jälkeen uusin kynnet 750 kelta-valkokulta sormukseen, jossa oli suuri kellertävä timantti. Timantin väri ei tullut hyvin esille, kun kuvat on otettu kännykkäkameralla.
Muutama kynsi täytyi juottaa tuon valkokultaisen rinkulan jälkeen uusiksi, kun eivät tahtoneet kestää niitä kiinni painaessa ja siistiessä.

Asiakastyö; 750 kelta-valkokulta timanttisormuksen kynsien uusiminen

Torstai-iltapäivästä kiillottelin omia korujani ja kunnostin erään vanhan herran lentosotakoulu-pinssiä. Pinssi oli alunperin mustanruskea kauttaaltaan, siksi ei ollut oikein varmuutta mikä materiaali on kyseessä. Tein rasvanpoiston ja kratsasin pinnat ja yllättäen tulikin esiin hopean väri. Pinssi oli luultavasti alpakkaa. Kotka oli aiemmin ollut kullattu ja se haluttiin takaisin sellaiseksi. Siispä kultasin kotkan ja ihan erinnäköinenhän siitä tuli kunnostuksen jälkeen.

Lentosotakoulu-pinssin kunnostus

Perjantaina tein kullan seostuksen. Marjut laski seosaineiden määrän ja selitti laskukaavakkeet minulle, meidän matematiikan tunneista kun oli jo sen verran aikaa, etten minä enää ulkomuistista muistanut kuinka niitä seoslaskuja laskettiin. Myös näyttötyössäni tarvitsee seostaa asiakkaiden materiaalia, siihen laskin itse seosaineiden määrän ja tarkistutin vielä Marjutilla että laskut on oikein.

Asiakkaalla oli kultaa monenlaisissa pitoisuuksissa, 8 karaattista, 10 karaattista, 14 karaattista ja 18 karaattista. Koruista piti irroittaa kivet talteen ja asiakkaan kullasta valmistettaisiin uusi sormus vanhoilla kivillä.

Seostukseen käytimme asiakkaan 585 kultaa ja 750 kultaa, siihen täytyi lisätä vielä Marjutin 585 kultaa ja seosaineet (hopea ja kupari), jotta saataisiin tarpeeksi paljon 585 pitoista kultaa aikaiseksi sormukseen. Seosaineita tarvittiin tähän satsiin 1,46g, josta 2/3 osaa on hopeaa ja 1/3 on kuparia. Jos kullasta haluttaisiin enemmän punertavamman väristä kuparia laitettaisiin enemmän suhteessa hopeaan.

Pääsinpä sulattamaan ne keltakultaiset nahkanauhan päätykappaleet, joita asiakas ei halunnutkaan keltakultaisena.

Sulatin kaikki aineet keskenään levymuotissa kapeaksi levyksi, jonka valssasin 2,5mm paksuksi. Valssauksen jälkeen aloin pyöristämään levyä sormuksen muotoon, jolloin levy alkoi ratkeilemaan joka puolelta. Marjut sanoi että voi joskus käydä seostuksessa noin ja ettei uusi sulatus paranna asiaa, vaan täytyy rakeistaa ennen sitä. Rakeistimme sulan kullan pariin kertaan, kun uuden sulatuksen jälkeen pinta jäi epämääräiseksi. Tein rakeistuksen vielä kolmannenkin kerran ja sulatin, sen jälkeen sulatettu levy oli jo paljon paremman näköinen kuin aiemmin. Maanantaina sitten jatkamaan siitä, ensi viikolla täytyy tehdä vielä näyttötyönkin seostussulatus.

Kullan seostussulatus

6. viikko

Alkuviikon valssasin perjantaina seostamaani ja sulattamaani kultaa ja pyöristin sormukseksi. Seostettu metalli ei ruvennut ratkeilemaan kun jätti hehkuttamiset pois. Valssasin ilman hehkutuksia materiaalin sopivaan vahvuuteen ja aloin pyöristämään sormusrungoksi. Silloin täytyi välillä vähän hehkutella kun materiaali oli paksuimmasta kohdasta 2,5mm, niin sen pyöristäminen hakkaamalla oli vaikeaa. Siltikin materiaali oli niin kovaa, että se täytyi lopulta pyöristää sormusrungoksi metallivasaralla. Samalla saatiin rungon kokokin kasvamaan, se kun tuli siltikin liian pieneksi vaikka laskin runkoaihion mittaan 5mm ylimääräistä.

Tein sormuksen sisä- sekä ulkopuolesta kaarevan ja viilasin sormuksen alaspäin kapenevaksi. Sormus on yläosasta paksumpi kuin alaosasta. Viimeistelin pinnat, jotta asiakas pääsee sovittamaan sormusta ennen kuin juotan kolmelle mystic topaasille kehysistukat runkoon. Sormukseen tulee myös pieniä kirkkaita kiviä rakeilla istutettuna.

Ohjaajan kanssa tuli pieni väärinymmärrys, olin ymmärtänyt että ulkopuolikin piti olla kaareva, mutta sen olisi pitänyt olla suorempi. Toivotaan että asiakas pitää sormuksen ulkomuodosta, jos ei, niin täytyy koittaa saada ulkopinnat suoremmiksi tai tehdä alusta.

Tilaustyö; 585 keltakultasormuksen valmistusta mystic topaaseille

Loppuviikosta tein näyttötyön materiaalien seostussulatuksen. Näyttötyön sormuksen profiili on hyvin samanlainen kuin mystic topaaseille tulevassa sormuksessa. Sormus kapenee alaspäin ja ulkopinta on kaareva, sisäpinta kuitenkin suora.

Työstäminenkin ja työvaiheet olivat siis hyvin samanlaisia kuin edeltävässä sormuksessa. Ainut vain, että tämä sormus oli vieläkin paksumpi kuin edellinen, yläosastaan 3mm ja alaosasta 2mm. Joten tämän sormuksen pyöristäminen oli vielä vaikeampi ja työläämpi homma.

Asiakas käy sovittamassa sormusta, jonka jälkeen tuosta pykälän kohdalta otetaan pieni pala pois ja siihen aukkoon juotetaan ovaalille viistehiotulle rubiinille kartioistukka sekä pikkiriikkiselle timantille "lanka", jonka päähän se istutetaan tähti-istutuksella.

Tilaustyö; 585 keltakultasormuksen valmistamista rubiinille ja timantille

Voi olla että arvioimme opinnäytetyötä näiden molempien sormuksien osalta, koska tämän varsinaisen opinnäytetyön työstäminen keskeytyy hetkeksi kun asiakas on lomamatkoilla ja pääsee sovittamaan sormusta vasta parin viikon päästä. Mystic topaasi-sormuskin taisi keskeytyä hetkeksi, koska myöskin sen tilaaja ei pääse ihan lähiaikoina sitä sovittamaan.

Voin kuitenkin tehdä istukoita kiville jo valmiiksi, että pääsen juottamaan ne samontein kun asiakkaat ovat käyneet sormuksiaan sovittamassa. Perjantaina sulattelinkin jo materiaalia lisää molempien sormuksien istukoihin sekä yhteen helmikorviksen helmikuppiin, jota myös vähän aloittelin tällä viikolla. Ensi viikolla saattaa olla helminauhan uudelleenpunontaakin tiedossa.

7. viikko

Maanantaina tein varsinaiselle näyttötyölleni (keltakultasormus rubiinilla ja timantilla) kartioistukan rubiinia varten. Myöhemmin viikolla myös sulatin kultaa tangoksi, jotta minulla olisi aihio valmiina timantin pohjaa varten, kun asiakas tulee sen verran myöhään sovittamaan sormusrunkoaan ettei minulla ole aikaa kuin viikko kasata sormus valmiiksi.

585 keltakulta kartioistukka 4x3mm rubiinille

Asiakas oli tuonut kaksi helmikorvistaan, joista toinen oli tuo iso helminen ja toinen oli pikkiriikkisellä helmellä. Hän halusi pikkuisesta tehtävän parin tuolle isohelmiselle, joten irroittelin helmet ja sulatin pikkuisen korviksen osat irti toisistaan, koska niitä käytettiin hyväksi uuteen korvikseen.

Valssasin viime viikolla sulattamani kultalevyn 0,2mm paksuksi ja piirsin kaavan. Sahasin levystä kaavan mallisen kuvion, löin sen pallopunsselilla pyöreäksi ja tasoitin pohjan terästangolla lyömällä, koska alkuperäisessä korviksessa oli myös tehty niin.

Juotin tapin helmikupin pohjalle, jotta puoliporatut helmet pysyisivät paremmin kiinni kaksikomponenttiliiman kanssa. Juotin myös osat jotka olin sulatellut pienemmästä korviksesta eli korviskoukun ja pikku putken, johon jarrukolmio pujotettiin. Tästä työstä tuli edellinen työssäoppimispaikkani mieleen, siellä kun tehtiin paljon hopeisia ja kultaisia pieniä korviksia, joissa juottaminen oli tarkkaa ettei sulata ohuita prässättyjä materiaaleja.

Kiillottelin molemmat korvikset ja Marjut tömäytti pari kertaa kun alkuperäinen korvis oli punertavampi kuin minun tekemäni, sävy ei jostain syystä kovinkaan paljoa muuttunut tömäyttämällä. Taivutin kynnet kaarelle, laitoin tipan kaksikomponenttiliimaa helmikuppeihin ja painoin helmet paikoilleen. Kuivumisen jälkeen vielä tyssäsin eli painoin alkuperäisen korviksen kynsiä kynnen kärjestä helmikupin pohjaa kohti, jotta kynnet eivät tarttuisi mihinkään käytössä. Helmikuppeihin liimattiin uudet, olivatkohan suolaisen veden helmet, eikä uusi helmi tuntunut istuvan aivan täydellisesti alkuperäisessä helmikupissaan, mutta minun tekemässäni istui todella hyvin.

Asiakastyö; pienen 585 keltakulta helmikorviksen muutos pariksi isommalle vastaavalle korvikselle

Keskiviikkona asiakas kävi sovittamassa mystic topaaseille tulevaa keltakultasormustaan. Sormus oli sopivan kokoinen ja hän halusi että mystic topaasit istutetaan sormukseen niin että siitä otetaan pala pois päältä ja kartioistukat juotetaan siihen aukkoon. Tämä sormus on samankaltainen tekoprosessiltaan kuin varsinainen näyttöni, joten katsomme kumman arvioimme lopulta näyttönä.

Oli tullut myös muutama valkokultasormus tilaustyö, joista kahta aloin valmistamaan sovituskuntoon. Halusin saada ne sovituskuntoon, jotta voin sillä aikaa tehdä mystic topaasi sormukseen kartioistukoita, kun odotan asiakkaita sovitukseen.
Materiaali ei kuitenkaan riittänyt toisessa sormuksessa, joten se jätettiin sivuun odottamaan sulatusta, sillä kun ei ollut niin kiire.

Toisen sormuksen tein valssaamalla isoa tankoa lankavalssissa 3,7mm paksuiseksi, jonka jälkeen levyvalssissa valssasin sen 2mm paksuiseksi. Näin sormusta ei tarvinnut työstää niin paljoa, leveys valmiissa sormuksessa piti olla 4mm ja levyvalssissa sen leveys oli venynyt 3,7mm:stä 4,5mm:iin, joten sivuja täytyi viilata jotta rungosta tulisi kapeampi. Viilasin ulkopintaan myös pientä pyöristystä, sisäpinta jäi suoraksi. Sitten vain filssaukset ja kiillotukset, sormus valmistuikin aika nopeasti. Tähän istutetaan hiertämällä vielä kolme timanttia, kunhan asiakas on käynyt sovittamassa sormusta. Tästä tulikin todella pieni sormus, koko oli vain 47mm, minulla se ei mahtunut edes pikkurilliin.

Tilaustyö; 585 valkokultasormus kolmelle timantille

Päätin sittenkin kokeilla kaarevaa kaavaa keltakultaisia kartioistukoita varten, joten sulatin materiaalia uudestaan levyksi kun olin aiemmat levyt jo valssannut kapeiksi pitkiksi aihioksi, eikä niihin mahtuneet kaarevat kaavat.

Kaavan ohjeen otin eräästä englanninkielisestä kirjastani. Kaavalla sahatuista aihioista tuli kuitenkin liian isot, vaikka ohjeen mukaan olin kaavat piirtänyt. Toisaalta oli parempi että aihiot olivatkin vähän isompia kun 585 kultalevy oli 0,8mm paksua ja sen kääntäminen umpinaiseksi oli todella vaikeaa, pienemmillä aihioilla olisi ollut vieläkin vaikeampaa. Kahta ensimmäistä kartioistukkaa työstäessä menikin varmaan tunti-pari ennen kuin sain aihion päät yhteen ja istukat oikean kokoisiksi, niistä täytyi ottaa n. 3mm pois jotta niistä tuli oikean kokoiset. Kolmas tulikin paljon nopeammin kun kahden ensimmäisen kanssa oli jo taistellut ja huomannut mitä kannattaa tehdä.

Mielestäni kaarevammat aihiot olivat kyllä mukavammat kuin suorat, siinä mielessä että työstämistä oli vähemmän. Kaarevat aihiot kun olivat valmiiksi kartion muotoisia ja lähellä oikeaa kokoa, kun niiden päät juotti yhteen. Ei tarvinnut kuin pari kertaa kastikkaraudassa iskeä muotoonsa ja siistiä pinnat. Suoralla aihiolla tehtäessä kun täytyy hakata vähän pidempään, jotta saa muotoonsa sekä kokoonsa ja siitä johtuen käy joskus kummallisuuksia, kuten että materiaali paksunee esim. 0,8mm:stä 1mm:iin tai ohenee 0,8mm:stä 0,6mm:iin. Useimmiten suoran aihion kanssa käy myös niin että sen yläosaan tulee paljon pursetta jota täytyy sahata pois ja kartioistukasta saattaa tulla matalampi kuin oli ajateltu. Suoralla aihiolla ei kyllä mene materiaalia ns. hukkaan, mutta ainahan ne ylimääräiset palat voi sulattaa uudestaan levyksi.

Siinä välissä kun tein ne kolme kartioistukkaa perjantaina, tein myös yhtä korjaustyötä. Asiakkaan 750 valkokultakorvikset täytyi kunnostaa eli muotoilla uudestaan vääntyneet koukut, tarkastaa että timantit ovat hyvin paikoillaan ja kynnet kunnossa sekä putsata ja kiillottaa.

Asiakastyö; 750 valkokultaisten timanttikorvisten kunnostus

Ensi viikolla sitten jatkan mystic topaasi sormuksen tekoa ja sen jälkeen ajattelin solmia yhden helminauhan uudelleen ja varmaan kunnostaa erään kultakäädyn raeistutuksia.

8. viikko

Osa piti hiihtolomaa tämän viikon, mutta minä päätin pitää hiihtolomani vasta työssäoppimisen lopussa, sopivasti ennen pääsiäisvapaita.

Tällä viikolla unohdin tyystin ottaa kuvia kun olin niin keskittynyt näyttötyön tekemiseen. Alkuviikon tein sovitteita keltakultaisiin kartioistukoihin ja siistin istukat. Puolessa välissä viikkoa tein istukoille sillan ja istukoihin urat siltaa varten, sekä juotin istukat siltaansa. Juottamisessa meni jonkin verran aikaa kun halusin että istukoiden välit jää siistiksi. Siistin juotoskohdat ja kiillotin koko rakennelman.

Perjantaina tein aiemmin valmistamaani sormusrunkoon aukon kolmea kastikkaa varten ja muotoilin aukon reunoja.

En tällä viikolla muuta tehnytkään kuin näyttötyötä. Saa nähdä saisinko sen ensi viikolla valmiiksi, vielä on kyllä aika paljon viilattavaa ja siistittävää ennen kivenistutuksia. Täytyy raeistutustakin harjoitella johonkin kultaknööliin ennen kuin rupean varsinaiseen työhön tekemään.

9. viikko

Tämä viikko meni näyttöä tehdessä. Maanantai ja tiistai meni kastikkarivistön juottamiseen sormuksen aukkoon sekä juotosten korjaamiseen ja siistimiseen. Keskiviikko ja torstai meni sovitteiden tekemiseen sekä harjoittelin hopeasormukseen raeistutusta. Ensimmäistä valoaukkoa letkuporan kanssa poratessa poranterä humpsahti materiaalin läpi peukalon sisään ja vartin päästä siitä automaattinen pistepuikko lipesi sormuksen kaarevalta pinnalta ja ampui suoraan etusormen sisään. Empä enää käytä sitä työkalua kaarevilla pinnoilla.

Sormusrunko ja kastikkarivistö

Kastikat juotettu ja sovitteet tehty

Perjantaina istutin asiakkaan kivet keltakultaiseen näyttösormukseen rakeilla. Hehkutin sormuksen ennen kuin aloin istuttamaan koska 585 keltakulta olisi muuten todella kovaa. Ja olihan se siltikin todella kovaa, meni useampi tunti että sain pyöriteltyä rakeista suht pyöreitä vaikka pyörittelin niitä kaikilla voimilla mitä kädestä lähti. Olikin sitten lopulta sormet puuduksissa ja kyynärpään seutu kipeä.

Pikkukivet rakeilla kiinnitetty

Maanantaina sitten teen vielä leikkaukset rakeiden ympärille ja istutan mystic topaasit kartioistukoihinsa sekä teen loppukiillotukset. Sitten se olisi lopulta valmis, olisin halunnut jo viikko sitten valmiiksi, niin pääsisin ainakin solmimaan helminauhan uudelleen ja tekemään yhden hopeasormuksen loppuun jota aloittelin työssäoppimisen alussa. Toivottavasti ehdin vielä ne tekemään ensi viikolla. Ensi viikon torstaihan on jo viimeinen työssäoppimispäivä, sitten alkaisi mun hiihtoloma+pääsiäisloma ja sen jälkeen seuraava työssäoppiminen.

10. viikko

Maanantaina sain näytön valmiiksi, vielä hieman viimeistelin tiistaina ennen arviointia.
Topaaseja istuttaessa yksi kastikka ei kestänyt, vaan ikään kuin pullahti vähän ulos. Ja tämän huomasin tietenkin siinä vaiheessa kun kaikki oli jo istutettu. Muuten olen sormukseen tyytyväinen, mutta kastikkaosuuden olisin tehnyt uudestaan jos olisi ollut aikaa. Ohjaajani tekee sormukseen vielä uudet kastikat ennen kuin asiakas saa sormuksensa.

Sormus oli aika isotöinen ja juottamiseen meni tuhottomasti aikaa kun käytössä olevat juotteet juoksivat huonosti eikä kappaletta uskaltanut liikoja lämmittää ettei sula. Kultalevyn muotoilu pyöreäksi sormukseksi oli myös haastavaa, koska materiaali oli todella paksua ja kovaa vaikka sitä hehkutti. Raeistutuskin oli työlästä materiaalin kovuuden vuoksi. Kartioistukoiden teko kävi todella nopeasti kaarevan kaavan avulla, olisin voinut jättää ne vain hieman isommaksi kiville, niin istutuksessa ei olisi tullut sitä ongelmaa että materiaali ohenee liikaa.

Tilaustyö ja samalla näyttöni; 585 keltakultainen sormus kolmella mystic topaasilla ja 12:lla kirkkaalla kivellä

Keskiviikkona ja torstaina tein työssäoppimisen alussa aloittamani hopeasormuksen valmiiksi ja torstaina putsasin myös valusta tulleita hopeaosia sekä sulattelin kultaa.

Tilaustyö; 925 hopeasormus pinkillä turmaliinilla

Työssäoppimisen saldo; 4 muutostyötä, 4 korjaustyötä ja 9 tilaustyötä. Sekä paljon kivien irroittelua ja nahkanauhan päätykappaleet jouduin tekemään yhteensä kolme kertaa, eli periaatteessa melkein 12 tilaustyötä. Pääsin työstämään valkokultaa, keltakultaa, titaania ja hopeaa, eli hyvin kattavasti. Ja pääsin istuttamaan timantteja.

Työssäoppimisjakso oli mielenkiintoinen kun pääsi tekemään korjaustöitä ja näkemään millaisia koruja asiakkaat tilaavat sekä näki vähän hinnoitteluakin. Viilaamiseen ja valkokullan juottamiseen sain uusia vinkkejä ja pääsin tekemään kullan seostamista, mikä oli minulle uusi ja mielenkiintoinen asia. Erittäin antoisa työssäoppimisjakso siis.

Nyt pieni loma ja sitten ihmetellään seuraavaa työssäoppimisjaksoa.